Torstaiaamuna herääminen oli yhtä vaikeaa, mutta olin kuitenkin ajoissa Kaisalla. Töissä jatkoin asiakkaiden luottotietojen tarkistamista, jota teinkin suurimman osan päivästä. Välillä tein myös pari tilauskansiota Marionille, skannailin ja kopioin niitä myös. Juuri kun oltiin lopettelemassa siltä päivältä, osaston pomo (jonka PITÄISI olla isyyslomalla) tuli paikalle ja siinä menikin sit ylimääräinen tunti... Kotiin saavuin siis hieman normaalia myöhemmin.
Töiden jälkeen datailin vähän aikaa, mutta koska netissäkään ei ollut mitään kivaa, päätin mennä aikaisin nukkumaan. Jo kahdeksalta.
Perjantaiaamu tuntui helpommalta. Olin nukkunut kunnon yöunet, ei väsyttänyt niin paljoa kuin normaalisti ja aikaakin oli tarpeeksi. Tänä aamuna en mennyt Kaisan kyydillä vaan Melanien, joka yleensä tulee minun ja Kaisan kyydillä. Kaisalla oli aamulla aika lääkärille, joten sen takia näin. En ollut ikinä ollut sielläpäin Münsteria, missä Melanie asuu, mutta ihan hyvin pääsin perille. Pyörällä matka kesti n. 10 minuuttia, joten samalla aikataululla mentiin.
Töissä tein loppuun luottotietojen tarkastamiset, tein tilauskansioita Sandralle ja kopioin tilausvahvistuksia ja lähetin niitä asiakkaille. Aika kävi vähän pitkäksi, joten järjestelin vielä Kaisan pöydällä lojuvia papereita kansioihin. Tein hienot välilehdetkin, joten se meni hieman askarteluksi...
Töistä tulin kuitenkin Kaisan kyydillä, koska Melanie jäi vielä pidemmäksi aikaa töihin. Päätimme käydä syömässä Vapianossa, koska perjantaisin työpäivään ei kuulu ruokataukoa, koska se on lyhyempi päivä. Kävimme siis syömässä, ja paikka ei ollut todellakaan niin täysi kuin pari viikkoa sitten ensimmäisenä lauantainani. Päätin kokeilla eri ruokaa kuin viimeksi, joka osottautui huonoksi vaihtoehdoksi. Mieleen tuli vain paha kiinalainen ruoka mitä olin syönyt Essin kanssa San Franciscossa. Jälkiruuaksi Kaisa shoppaili hieman uusia vaatteita henkasta ja maukasta ja kävimme ostamassa ne aiemmin mainitsemani äidin joululahjat. Kävelimme paikallisen kirkon läpi ja Kaisa heitti minut Melanielle, mistä hain pyöräni ja menin kotiin.
Kotona ehdin olemaan pari tuntia, sillä Kaisa pyysi minut mukaansa katsomaan jotain sporteventtiä, jossa Nicolain kung-fu-ryhmä oli esiintymässä. Tänään kaupungissa pelaattiin myös jalkapalloa ihan sen urheiluhallin vieressä, missä tämä tapahtuma oli, joten parkkipaikkaa sai vähän aikaa metsästää. Luulimme, että olisimme olleet ihan myöhässä, mutta kun tulimme, näimme edellisen voimisteluryhmän esityksestä loput ja seuraavaksi tulikin Nicolain kung-fu-ryhmän esitys. Se ei siis todellakaan ole mikään joukkuelaji :D oli hauskaa katsottavaa kun kaikki tytöt ja pojat meni ihan eri aikaan. Katsottiin myös pari tanssiesitystä, kiinalaista akrobatiaa ja breakdancea. Olimme siellä pari tuntia. Se oli paremminkin suunnattu vähän nuoremmille ja heidän vanhemmilleen, joten lähdimme tauon jälkeen kotia kohti.
Kaisa kutsui minut huomenna heidän mukaansa ravintolaan, jossa tapaavat Nicolain kavereita, joista esim yksi asuu nykyään Norjassa... Mutta näin. Eipä eilen sitten kummempia.
lauantai 6. marraskuuta 2010
Show des Sports
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
hauska kuulla taas kuulumisia
VastaaPoistat. äiti
no nyt vasta löysin tänne blogiin kun tuo huvikumpulainen kehui näitä Sinun kirjoituksiasi. Kiva seurata täältä reissuasi. Tsemppiä tv anja
VastaaPoista