Panu!

En ehtinyt tätä päivittämään sinä aikana kun Panu oli täällä, joten yritän nyt muistella edellisiä päiviä parhaani mukaan.

Torstaina Panu saapui klo 18 rautatieasemalle. Olin lähtenyt puoli tuntia aiemmin Kaisalta pyörällä, ja olin päättänyt oikaista keskustan läpi, ja eksyin kaikkien odotusteni mukaan! Onneks kuitenkin törmäsin Promenadeen ja sitä pitkin pääsinkin sitten näppärästi asemalle. Olin perillä viittä vaille 6 ja luulin olevani just ajoissa, kunnes luin taululta että Bremenin juna on 10-15min myöhässä. Ehdin odotellessa tarkastella asemaa ja päätyä laiturille odottamaan. Lopulta junakin saapui ja pääsimme sateessa kävelemään kohti kotiani, joka ei onneksi ole hirveän kaukana asemalta. Illalla kävimme vielä nopeasti kaupassa ostamassa jotain ruokaa, sillä satoi hirveästi ja oli pimeää, ettei viittitty lähteä sen kummemmin kaupungille pyörimään.

Perjantaiaamuna jouduin jättämään Panun kotiin nukkumaan, kun minun piti mennä vielä töihin. Töissä oli ihan normaalia: lähinnä facebookissa pyörimistä ja töiden perään kyselemistä. Yritin oikein vaivalla keksiä itselleni tekemistä ja lopulta päädyin lähettelemään näytteitä ja kirjottelemaan saatekirjeitä. Istutin vielä itseni Sandra A.:n viereen katsomaan kun hän teki tilausvahvistuksia, jonka jälkeen sain kunnian kopioida ja skannata ne.
Töiden jälkeen lähdin Kaisalta pyöräilemään keskustaan, missä minun piti tavata Panu Galeria-Kaufhofilla, mutta ylläriylläri, hetken aikaa siellä keskustassa pyörittyä, piti soittaa Panulle, että tuu sä tänne kirkolle ku en mä osaa sinne. :D Hetki sitten vielä pyörittiin keskustassa, shoppailtiin jotain pientä (esim. minulle tämä Friis&Companyn laukku ).
Kaisa oli kutsunut meidät seitsemäksi syömään, joten kävimme nopeasti kotona ja lähdimme kävelemään Kaisalle. Kaisa oli myös kutsunut veljensä Mikon, ja Nikolai taas oli jossain Kung-Fu jutuissa, että vai me neljä illallistimme herkullista curry-kanaa ja omenapiirakkaa kookosjäätelöllä. Aika meni jotenkin kuin siivillä, koska yht äkkiä kello olikin puoli yksi (vai oliko se jopa puoli kaksi tai kolme?). Mikko lähti kotiin, koska hänellä olisi vielä aamulla töitä (heti klo 6 :D ) ja me loput suunnistimme vielä keskustaan. Kello oli kuitenkin jo niin paljon ja oli ilolientä Kaisallakin jo sen verran otettu, ettemme hirveästi radalla viihtyneet, koska lähdimme aika pian jo kotiin.

Lauantaiaamuna nukuimme myyyyöhäään. Tein vähän sämpylöitä pikku-uunissani aamupalaksi ja joskus jo kahden aikaan päätimme vielä lähteä keskustaan pyörimään. Ei siellä kyllä juuri mitään tapahtunut, ostelimme taas jotain pientä ja kävimme döner-kebabilla. Muutaman tunnin pyörimisen jälkeen suuntasimme takaisin kämpille, missä Panu pakkasi laukkunsa valmiiksi. Päätimme vielä uhmata sadetta ja lähteä hakemaan yhtä geokätköä, mutta se taisikin olla Kirkon sisällä, koska mitään emme löytäneet ja sade ei ollut mikään mieltänostattava. Palasimme kämpillä, missä kuivattelimme vaatteita ja lopulta puoli kymmenen illalla lähdimme löntystelemään kohti rautatieasemaa. Juna näytti taas olevan n. 5 min myöhässä, joten palloilimme hetken laiturilla, ja junan saavuttua hyvästelin Panun ja lähdin kotiin.

Sunnuntaina heräilin vasta puoleltapäivin ja vietin taas koko päivän sisällä. En olisi jaksanut panostaa mihinkään ulosmenoon, koska mikään ei ollut auki ja ulkonakin satoi. Joten tyydyin ihailemaan nopeampaa nettiäni ja katsoin Simpsoneita ja tein mestarimyyjää, jossa olenkin jo aikas hyvin loppusuoralla.

Myöhäisen herätyksen takia nukkumaanmenokin viivästyi, jonka takia olinkin sitten tänä aamuna toodella väsynyt. Pakotin itseni ylös ja suihkuun ja lopulta pyöräilemään kohti Melanien asuntoa. Tänä aamuna Kaisan kyydillä tuli joitain päämajan naisia, joten rahvas sai kulkea omalla kyydillään. Töissä amerikkalaiset naiset sanoivat että kylläpä puhun hyvää englantia, mutta eivät tainneet tietää että saksaahan minä en osaa vaan juuri sitä englantia.

Taidanpa tästä pikkuhijaa siirtyä oikeiden töiden pariin, eli siivoamaan pölyistä arkistoa! Hurraah!